käsitöitä

 Kävin perjantaina ostamassa itelleni uuden nojatuolin ja olenkin tässä viihtynyt neuloo enemmän mitä sohvalla ollessa. Tässä on rahi mukana, joten saan jalat ylös suoraan. 

Eilen kun siivoskelin, huomasin että töitäni oli päättelemättä ym. Kumpa joskus jaksaisin kuvat niistä ottaa ja laittaa tänne. 

Tällä hetkellä on uus juttu menossa. Yritän opetella tekee domino tekniikkaa. Hiukan tekniikka on mulle näin alussa vaikee, mut kai se tässä menee. 

Oma jaksaminen on mitä on. Kipuja, etenkin pääkipua, on hiukan tiuhaan tahtiin. Yritän silti pysyy rutiineissa kii, ne muutamat mitä mulla on. 

 korkealta pudottiin kovasti alas ja nyt rämmitään taas tutussa olotilassa. Ehkä tämä tästä menee jotenkin eteenpäin. Pelkään vaan mennä keskiviikkona hoitajan luokse, en jaksais alkaa puhella sille mitään. Nytkin olen täysin yksin, ainut tiedonväline joihinkin on face. En puhu puhelimes, joka on todella harvinaista mulle. Olen vaan niin väsyny. ja kiukkunen maailmalle. 

Eilen illalla sängys muistelin että mulla on aika paljon töitä, mitä en ole täällä viel näytelly. JOskus vois ottaa ja kuvata niitä. Tulis tännekin jotain elämää. 

Eilen luovuin lapasten teosta ja laitoin puikoille tossut. Helppoa ainaoikeeta. Mut sekin tuntuu raskaalta. En tiä johtuuko se siitä että puikko on niin pienet tai mistä. Toivon että noista tulee joskus "pörrön tossut". 

suomen peli pyörii taustalla. Suomi on 1-0 johdossa. Ei jaksa keskittyy tai sit jaksaa niin että muu maailma vääristyy. 

Ostin torstaina taas tietokoneeseen uuden hiiren. Saan nähä kauanko tämä hiiri on mulla ehjänä. Onneks on 3n vuoden takuu. 

 Mukavaa

ja rauhallista

Vappua

jokaiselle,

ketkä täällä käy.

Mulla menee hiukan liiankin lujaa. Keskittyminen on kateissa, mut kyl noi lapaset tulee ehkä ennen ensi talvea valmiiksi :)

 Viikon isä oli sairaalassa ja nyt on ollut viikon kotona. Edelleen tutkitaan sieltä ja täältä. 

Tyttö tuo mahtavia koenumeroita koulusta. Tällä kertaa äikän koe oli 9-.

Käsityöt junnaa paikoillaan, eikä mistään tunnu tulevan mitään.Ehkä joskus saan vielä sen tekemiskärpäsen iskun. 

Tässä sit verhoa, lakanaa ja pöytäliinaa

 Elelemme täällä pelottavia ja murheellisia aikoja ja näin ollen käsityötkin maistuvat puulta ja niiden tekeminen on hankalaa. Yritän välillä yksiä paksuja lapasia tehä, mutta parin kierroksen jälkeen laitan kutimet pois jo. Ei vaan tee mieli tehä mitään. Tiedän että mulla on pari lapasta vielä näyttämättä, mutta ne on päättelemättäkin vielä. Äiti tänään kysy ennen kun lähti taas sairaalaan, onko mulla sormikkaita lainaksi. Enhän mä omista oikeastaan kun pakkas käsineet. Ne ovat tällä hetkellä liian paksut. Teen kyl toisille mut en itelleni. 

Toivon suuresti että yhden ihmisen, läheisen ihmisen, ylle lentäisi monen monta enkeliä ja parantaisi hänet. Tiedän ettei häntä voida kokonaan parantaa, mutta että hän parantuisi koti kuntoon ja että hänelle ei enää tapahtuisi mitään pelottavia juttuja tässä lähi päivänä. Toivoisin myös että hänestä löytyisi syy tähän koko joulun jälkeisen ajan sairasteluun, olkoon sit ihan mitä vaan, parannettavissa tai parantumaton. 

Ite taidan olla henkisesti aika loppu. Yritän vakuutella kaikille olevani ihan hyvissä hapeissa, mut totuus taitaa olla ihan eriä. En halua näyttää heikkouttani, näytän sen sitten yksin ollessa. Kukaan ei pysty mua auttamaan, en edes mä ite, joten on ihan sama olenko missä kunnossa vaan. Yritän kovasti saada itteni pohja mudasta taas jalkeille, mutta se tuntuu aika vaikealta hommalta. Annan tytön pelailla ja muutenkin hänellä rajat on mitä on. En vaan jaksa nyt komentaa ja kuunnella niitä itkupotkuraivareita. 

Olen tällä hetkellä koiran- ja lapsenvahti. Muutaman päivän koira näytti erinlaiselta, mutta taitaa jo sopeutua siihen että isäntä on jossain muualla tällä hetkellä. EN osaa kuvitella mitä ton pienen koiran pääsää liikkui tona päivänä kun hänet jouduttiin lukitsee vessaan turvallisuus syistä ja sit 2 vierasta tuli hakee hänen isäntänsä pois. Sen jälkee koira on taas pelännyt hälytysneuvoja, Ei tarvi kun telkkarista kuulua, niin koira nostaa päänsä, vaikka oli sikeessä unessa. Yöt on vissiin menny ihan hyvin, siitä en tiä koska en vietä öitä hänen kanssa. Mut päivät menee päivä päivältä paremmin. Enää ei tarvitse paljon namujakaan annella tai lohdutella. 

Tyttö on tämän elämän ottanut ihmeen rauhallisesti. Eilen hän kävi moikkaamassa taataa ja tuli ihan iloisella mielen pois. Koulussa on ollut hiukan hankalaa, mut se varmaan on ihan normaalia ton ikäisellä. He aloittivat uimakoulun koulun kanssa ja tyttöä hiukan harmittaa se. 

Mut tällästä tänne tällä kertaa. Lukee sit ketä lukee. 

Äiti antoi joku aikaa sitten kankaan tilkkuja ja pyysi ompelee ne tyynyliinoiksi. 

Tässä on 4 tyynyliinaa. toinen puoli on toisenvärinen ja toinen toisen värinen. Hiukan huonosti kuvattu, mut koittakaa jotenkin hahmottaa

sisko antoi ohjeet ja kassillisen kankaan tilkkuja. Tein mitä käskettiin. 

Tässä on 6x ruokaliinoja.

 MUKAVAA

RAUHALLISTA

AURINKOISTA

PÄÄSIÄISTÄ

KAIKILLE!!!

Ite vietän yksin, tai no Beni on seurana niin kauan kun haetaan pois. 

Eiliset 4-5 tunnin siivoukset kämpän suhteen on saanut mut ihan väsyksiin. Otan vaan tämän pitkän vkl:n vastaan lepäilen ja katon sit kuinka paljon jaksan ensi viikolla touhuta. 

Jotain pientä on käsityörintamallakin tulllu, mut kerrokset tuntuu menevän viin hitaasti eteenpäin. 

Otin yhdestä, jostain, suuri käsityölehdestä (?) vauvan tossut ohjeen. Tiesin että käyttämäni lanka saa tossuihin kokoa, mut en välittänyt. Tein tossut ja tossut sitten meni Tytön nallelle, Natuselle. 

Tyttö meni viime kuussa koulukaverinsa syntymäpäiville ja vei tälläisen kortin mukanaan. 

Blogihiljaisuus on vallannut, kun en ole paljon mitään järkevää täällä tehnyt. Olen yrittänyt neuloo, mut ei oikee ideaa ja kiinnostusta ole ollut. Kovasti yritän esi joulun joululahjoja tehä kaikesta huolimatta jo nyt. Ehkä en syksyllä jaksa tehä sitten mitään. 

Tällä hetkellä kaikki asiat pitäisi olla ihan ok. Isäkin on ollut terveenä, vaikka viikko sitten hänen kanssa on ollu hiukan ongelmia. Tyttö on käynyt siskoni kanssa uimahallissa uimassa ja se kloorivesi ei ole ainakaan vielä hänen atopiaan pahemmin reagoinut. Viimeksi (ekan kerran) kun hän oli, ni sai allergiareagtion jostain, mut nyt viimeks ei ole tullu mitään. 

Mä sain pyörän huollosta ja tietenkinn ulos satoi lumikerros, joten en pääse viel tekee pyörälenkkejä :( Painoa tuntuu nousevan, kun tulee suuhun laitettuu koko ajan jotain. Jos saisin hiukan kotrollii juomisiin ja syömisiin, ni olis painokin pysähtyy. Eilen kävin kaupassa ja ostin kamomilla teetä. Kokeilen, jos se auttais nukahtamaan ja rentoutuu enemmän. Tällä hetkellä iltaisin päässä pyörii isot laskelmat ja järjestämiset, joten en saa pahaakaan rauhaa. 

Nyt tulee hiukan aikaa töitä näytille ja sitten taas tulee hiukan taukoa. Koittakaa jaksaa, niin mäkin teen!

 Ihme, kaikki on jotenkin kunnossa täällä.

Oma mielenterveyden kanssa on hiukan jaksamista, mut päivä kerrallaan kun menee, ni eiköhän se tässä. Opettelen taas syömään pelkäämättä. Nyt onkin uunissa Kinkkukiusausta (josta ehkä kuvaa myöhemmin).

Eilen olin injektiolla. Kerroin hoitajalle että kroppaani on tammikuusta asti kutinu, eikä mikään auta kutinaan. Se on heti sen jälkeen alkanut, kun injektiopaikka siirrettiin kädestä kankkuun. Hoitaja otti puheeni vakavasti ja sano puhuvansa lääkärin kanssa. 

Olen yrittänyt tehä tuttavuutta erinlaisiin ruokajuttuihin. Eilen söin suklaamunan (Mignon), eikä vielä ainakaan ole mitään pahempaa tullu. Tänään aijon kokeilla kinkkusuikaleita, jota laatikkoon laitoin. Niissä ei lukenut että olis gluteenittomia, mut ei niissä lukenut suoraan mitään että olis viljallisii. Ni ja eilen mun piti ranskiksii laittaa, mut kaupassa ei ollu sitä rasnkispussia mitä käytän (uskallan), joten otin kokeeksi maalaisransiskii, jotka oli saman merkkisii. Sain ne ihan hyväksi. Ruokailessa aloin miettii, koskakohan olen viimeksi syöny perunaa kuorineen päivineen. 

Käsityt menee pikku hiljaa eteenpäin.Ei mitään erikoista. Jotenkin vaan on semmoinen fiilis, ettei jaksa mitään tehä, kenellekään. Kai tämä fiilis joskus katoaa pois. 

 Meidän perheen kirous senkun on taivaalla. Tällä kertaa isä on taas kipeenä. 

Selailin vanhoja, äitiltä tuomia, käsityölehtiä. Löysinkin ainakin muutaman hyvän kokeilulle asti ajatellun neuleen, jos vaikka hiukan hellittäis noiden lapasten kanssa. Otin sitten tänään lankaa ja puikot käteen ja aloin luoda silmukat vauvan tossuille. Mitään vauvaa ei ole tiedossa, mut kuhan teen ja katon millai ne tossut tekee. Jos vaikka eksyis kokeilee tekee aikuisten tossuja seuraavaksi. 

 Mahataudit kai nyt selätetty, ite säästyin siltä, mutta vanhemmat eivät. Tyttö aloitti. 

Tällä hetkellä tai jo jokunen päivä, on ollut joku ihme juttu. Voimat on alkanut vähentyy ja jaksamattomuus vaivata. Ruokahalu ja- maku on kadoksissa ja ihmeen huono olo on koko ajan. Olen yrittänyt kaikista huolimatta syä. 

Olen kuullut että jos olen tulossa kipeeksi, mut tätä on vaivanut jo jokusen päivän, joten epäilen. 

Edelleen noi kirkkaat lapaset on teon alla. Jaksan rivin silloin ja rivin tällöin tekee sitä. Perjantaina sain hiukan apua, että millaisen varren teen niihin ja sain muunkin käden, kun oman malliksi. 

Sisko haluaa kuulemma pesulappuja. Pitäisi kaivaa puuvilla/banbu langat esiin ja alkaa hänelle tehä niitä sitten. 

Mut kaipa mä suuntaan itteni sohvalle, peiton alle, kattomaan Salpausselän kisoja. 

 Tumman siniset matkasivat tuttavan matkassa tänään uuteen osoitteeseen. 

Täällä sen kun sairastetaan. Tyttö sai tiistaina lähdön koulusta jo aamulla, kun oli oksentanut. Onneksi se meni jo päivän mittaan ohi. Äiti ilmoitti eilen että hänellä on kuume noussu ja illalla hän alko oksentaa. Tänään äiti soitti ja sano että isällä on kuume noussu ja myöhemmin kuulin että hän on oksentanut ja ripuloinu koko yön. 

Mun lääkekuuri loppui torstaina aamulla. Tosin sen mä söin tohon mahaani. Mahani on koko viikon ollu kipee ja mitä enemmän menee ni sitä kipeempi se on. Tänään makuulla on hyvä olla, mut jos oon pystys sattuu. Olen jo viikko sitten sanonut tututlle että jokseekin tuntuu että toi lääkekuuri ei vaikuttanut yhtikäs mitään. Ootan vaan sitä päivää, jolloin istun taas ripuloimassa. Olen yrittänyt syä lihaa, kanaa, kasviksii, makaronia, riisii, perunaa. Kaikkien tulos on sama. Olen ihan neuvoton jo. Ja joku tulee mulle sanoo että mun ruokavalio ei o kohilla, ni miten mä sen voi uudistaa? Mitä mä voin vielä kokeilla? Karppauksen kanssa en voi oikee tehä mitään. 

Lapasia olen tehnyt. Yhdet vaalean harmaat on tehtynä jo, pitäisi vaan jaksaa päätellä ne. Yhdet kirkkaat on tekeillä. Kokeilin noita lapasia tehä suljettuna neuleena. Hiukan hankalaa se on, mut onnistuu ja tulee kauniit saumat. Olen jo miettinyt käyttää tota systeemiä sukkiin. Ehkä joskus tulevaisuudessa. Kuhan saan tarpeeksi lapasia tehtyy varastoon, että on antaa lahjaksi. 

Meijän vanhapoika

Piti saada sit toisetkin puikolle, tällä kertaa otin ihan 3½ mm puikot. 

Nyt on kolmannet puikolla ja koitan tehdä suljettuna neuleena sitä, ilman että tappelen sauman kanssa. Alku ainakin on ihan oikeanlaista, mut lopussa sen näkee sit. Näissä uusissa mitä olen tekemässä, teen hiukan lyhyemmät varret, sillä näissä kahdessa mitä olen tehnyt, on varret ihan sairaan pitkät. 

Harvemmin teen mitään niin että katon ohjetta. Olen tainut Hämis peiton tehdä ihan ohjeen mukaan. Nyt kokeilin tehä Suuri käsityölehden Siksak-lapaset, ihan ohjeen mukaan. Lankaa mulla ei ollu kun kerä ja yritin tehä siitä lapaset. 

otin puikoksi 3mm (ohjeessa 3½). Ihan hyvin onnistui. Lapasista tuli tiiviit ja suht kauniit. Inhottaa neuloa se sauma, mut sekin onnistui jotenkuten. 

Eli lapaset löytyy ohje Suuri käsityölehden 2/12 numerosta

4 dl jauhoseosta

1 dl sokeria ( laitoin hiukan vähemmän)

1 tl leivinjauhetta

1 tl suolaa

1 tl vaniljasokeria

8 dl vettä

n. 1 rkl psylliumia

2 munaa

100 g rasvaa

Kuivat aineet ekana sekaisin, sitten vesi, munat ja sulatettu rasva

Anna turvota 10 min

Kaada pellille, leivinpaperin päälle

Paista 200 n. 40 min

Mun makuuni vanilja maistui aika vahvasti. mut hyvin pysyi koossa paistamisen jälkeen. Näytti jopa ihan normilta pannukakulta. Ohjeen löysin pitkän ettimisen jälkeen netistä.

 LUMISTA

LASKIAISSUNNUNTAITA

kaikille kävijöille!

Muutamat lapaset on valmistunut, mut on päättelemättä ja kuvaamatta. Nyt on tietsikassakin hiiri, joten kuvien siirto onnistuu paremmin. Pitää viel kattoo tarviiko jotenkin toi kamera ladata tälle koneelle ja mitä vielä tarvii. 

Tyttö lähti mumminsa, serkkunsa ja tätinsä kanssa laivalle eilen. Toivottavasti reissu menee hyvin. 

Hyvää ystävänpäivää kaikille!

Mä tulen takasin sitten kun saan tietokoneeseen hiiren. Sunnuntaina mulle ostettiin (mun rahoista) uusi tietokone ja nyt en osaa sitä käyttää ilman hiirtä.

Mahani alkoi torstaina reagoimaan taas, kun keskiviikkona nousi ekana yli 39 asteen kuume. Onneksi kuume laski perjantaina, mutta maha ongelma jatkui ainakin eiliseen.

Muuten täällä menee ihan hyvin. Puikoilta tulee jotain harmaata ja sik sakkia, ihan uusi kuviotuttavuus mulle.

Mut palaillaan!!!