Voi että,kun tämä YH elämä on sitten ihanaa. Niin paljon olen sitä ihanoinut, ainakin kun lapsi odottaa jotain kun kuuta nousevaa ja sitten se ei tapahdu, Grr. Kun yrittää hänelle kertoa, ettei se tapahdu ja syyn sille, niin ei va mene jakeluun. Jee. Mutta minkä mä sille voin, jos isä on mikä on.

Eilinen neidin hesan reissu oli menny ihan ok. Messuilla oli kuulemma ihan tylsää. Onneksi en rahaa sellaiseen tuhlannu sitten.

Ite tein 1.5kg mureketaikinasta lihapullia (myöhemmin näytän) isälle ja tytölle. Sain pakasteen lihat pois.

Muuten en sitten tehnykään mitään erikoista.

Tämä päivä on sitten taas ollu ihan eilisen vastakohta. Huono olo, kipuja ja kärsimystä. Pitäisi keksiä se oiva avain siihen, että olo paranisi, taas. Pitäis varmaan mennä rohkeasti vaan kattoo jotain syötävää tuolt kaapista, jos saisi sillä hieman paremmaksi olon. Jollei, niin en tiä sitten.

Pitäis tosiaan jotain tehä tämän kämpän suhteen taas.... grr...

Katotaan, jospa saisin ensi viikolla posteja lähetettyä... toivossa on hyvä elää...