Miten ihminen voi olla näin loppu.

Miten ihminen voi olla näin väsynyt.

Miten ihminen voi vaan olla näin ...

 

Fiilikset on laskenut joka päivältä, enemmän kun lehmän häntä. Mitään ei jaksa tehä ja mitään ei oikee voi syä. Tässä sitä taas ollaan, oman ongelman seassa rypeämässä. EI tee mieli kässätöitäkään tehä, kun kaikki näyttää ja tuntuu niin tyhmältä. Arvostelen kaikkea taas, oikeen isolla kädellä. Kaikki asiat tuntuu niin ylitse pääsettömältä. Kaikki suunnitellut jutut tarvii perua. Terveys petti siis taas. Tai onhan se ollu tässä jo jonkin aikaa ongelmana, mutta nyt huomaan että jotain tarvis taas tehä, ettei se muutu. No pidetään tänään mehu-paasto (ihan ku terveys kestää sen) ja katotaan uudelleen viikolla. Tosin nyt jo jalat ovat ku keitetyt spaghetit ja pää ku haminan kaupunki. Mut olenhan tästä ennenkin selvinnyt, joten ei tä mikään mahottomuus nytkään ole. Pitää vaan alkaa keksiä mikä olisi se nostamisen hinta ja ajatus. Tai voihan tämä johtua siitäkin, että tällä viikolla on lääkäri.

Mut hyvin jaksoin, vaikeuksista huolimatta, tarjota perheelleni ( vanhemmat ja sisko) kahvit+ teetä. Jaksoin varta vasten siskolle leipoa keksejä ja muffineja. Siksi leipoa hänelle, kun hänellä on vehnä-peruna ja maito allergia. Löysin kun löysinkin ohjekansiosta muutamia ohjeita ja niistä toteutin 2. Vanhemmat ja tyttö sai olla koemaistajia aluksi. Äiti oli varannut kaappiini siskolle 4 muffinia (kaupan) ja äitillä olisi ollut jotain keksejäkin viel. Mut tahdoin ite kokeilla. Sain siskolta kehuja muffineista ja pitäisi ohje hänelle laittaa. Ei kuulemma murentunut, niin kun hänen. Pikkuleipiä hän ei muistanut maistaa, mutta äiti sanoi että ne on hyviä. Taitaa mussa silti olla pientä leipuria jossain, tuolla sisällä. Mulla on keittiökoulutus, mutta en varmaan voi sinne mennä enää allergian takia, tai sitten johonkin allergialinjalle.

Yritin tossa tehä perjantaina Benin kanssa pari kissanpoikaa, mutta eilen niitä osia koottuani, niin niistä tuli ihan omituisia. Mut kaipa ne tytöllä leikeissä sitten loppujen lopuksi menee. Niihän meni se edellinenkin kisu, joka on tossa sohvan selkänojalla makoilemassa. Välillä se katoaa, mut välillä taas tuntuu et on joka puolella.

Mut kaipa mä alan kattoo, jos olisi jotain, mitä voisi kuvaita. Tai alkaa päättelee valmiita töitä. Niitä töitä on ihan älyttömästä täällä, kun en ole vielä laatikoita purkanut kokonaan. Pitäisi ottaa varmaan urakaksi tänään, yksi tyhjä laatikko.

Mut eipä tässä tämän ihmeempää. Neitillä alkoi "loma", eli tiesin ennen jo, että näinä 2 viikkoon häntä ei pahemmin kotona näy. Hän reissaa sinne ja tänne ja menevät kuulemma sinne minne nenä osoittaa. Ensi kuussa 10 pvä alkaa täälläkin sit jo koulut, joten kauan ei lomaa olekaan.