Eilen kävin vihdoin lääkärissä, kun toinen nilkka on kipee ja turvonnut. En ole loukannut sitä mihinkään, ainakaan tietääkseni. Onneksi kohdalleni sattui sellainen ihminen kuka oli päättänyt että hän suostuu hoitamaan mua. Kävin viime kesänä myös saman nilkan takia, mut ei se ihan näin huonossa kunnossa silloin ollut. 

Lääkäri antoi lähetteen röntgeniin, varmuuden vuoksi ja sitten lääke reseptin. Hän sano et soittaa, jos röntgenis näkyy jotain. Ja kun hän ei eilen soittanut, ni varmaan se on ihan puhdas. 

Lääkkeen aloitin eilen. Kivun se vie pois, mut turvotusta on edelleen. Kun lääkkeen vaikutus lakkaa ni kipu yltyy. Kävelemään pystyn. Olen pystynyt koko ajan. 

Lääkäri antoi liikkumiskiellon. 

Jollei ke mennessä turvotus ole laskenut ni on soitettava uudelleen. Sitten otetaan joku nivelnäyte ja verikokeet. Pois suljetaan reuma ja nivelreuma. 

Eilen paransin mieltäni ja kävin ostamassa 2½ mm pyöry- ja sukkapuikot. Ajatus olisi pikku hiljaa alkaa tekee ja kokeilee tekee pitsiliinoja. Olen tossa jo vanhoista lehdistä katellut malleja, mut pelkään että en va osaa. 

Samalla reissulla mukaan tarttui ihanan värisiä lankoja, joista teen sukkia. Eihän niitä sukkia koskaan ole liikaa? Iltaisin ei kumminkaan jaksa liinaa tehä, ni tarvii olla sit sukkatekele. 

En ole nyt niin ahkerasti tehnyt käsitöitäkään, joten tänne ei ole mitään näytettävää. EN tiä mitä sukkia olen tehnyt ja mitä on näytettävä. Pitää katella joku päivä. 

Niin ja tyttö tuli tossa ulkoota sisälle ja sano et haluaa jätskii, jos antaisin hänelle rahaa. Annoin. Kotiin tullessa hän tuli kertoo että hän toi mulle 3 tuuttia ja itelleen va 1. Mun rakas pikku ihmisalkuni. 

Meillä on ollut ihan hyvä eilinen ilta ja yö. Yöllä vaan joku heitteli kiviä meidän ikkunaan ja mä pelkäsin.