korkealta pudottiin kovasti alas ja nyt rämmitään taas tutussa olotilassa. Ehkä tämä tästä menee jotenkin eteenpäin. Pelkään vaan mennä keskiviikkona hoitajan luokse, en jaksais alkaa puhella sille mitään. Nytkin olen täysin yksin, ainut tiedonväline joihinkin on face. En puhu puhelimes, joka on todella harvinaista mulle. Olen vaan niin väsyny. ja kiukkunen maailmalle. 

Eilen illalla sängys muistelin että mulla on aika paljon töitä, mitä en ole täällä viel näytelly. JOskus vois ottaa ja kuvata niitä. Tulis tännekin jotain elämää. 

Eilen luovuin lapasten teosta ja laitoin puikoille tossut. Helppoa ainaoikeeta. Mut sekin tuntuu raskaalta. En tiä johtuuko se siitä että puikko on niin pienet tai mistä. Toivon että noista tulee joskus "pörrön tossut". 

suomen peli pyörii taustalla. Suomi on 1-0 johdossa. Ei jaksa keskittyy tai sit jaksaa niin että muu maailma vääristyy. 

Ostin torstaina taas tietokoneeseen uuden hiiren. Saan nähä kauanko tämä hiiri on mulla ehjänä. Onneks on 3n vuoden takuu.